Sysimusta on mustaturkkinen paimenkoiran rakki, joka kykenee puhumaan ja jolla on vaikea nikotiiniaddiktio. Et ole koskaan tavannut yhtä hapanta koiraa.
ominaisuudet
Voima 2 ⬩ Vaisto 5 ⬩ Tieto 2 ⬩ Marras 1
* * *
► ➙ Katsot, kun hän etsii jotain { Tulee suorittaa ensin }
Kävelet hänen luokseen ja kysyt, mitä hän oikein tekee. “Etin röökejä,” Sysimusta murahtaa välinpitämättömästi, jättäen sinut omaan nojaasi ja keskittyen nuuskimaan maata, aina silloin tällöin kuopaisten sitä tassullaan, mutta löytämättä mitään. Pohdit, että kenties voisit tarjota hänelle Kessuja, mikäli satut niitä löytämään.
► ➙ Annat hänelle poltettavaa { Kessu & tulenlähde }
“Kiitti, kiitti,” hän kiittää kärsimättömästi, vetäen ensimmäiset syvät henkoset saman tien. Tovin te kaksi seisotte siinä jaetussa hiljaisuudessanne, kun Sysimusta nauttii kemikaalisesta autuudestaan. “No,” hän lopulta tokaisee, selkeästi tyynempänä nyt kuin hetki sitten, “näin sitä ollaan velkaa. Sano vaan, jos tarvitset jotain.”
Tästä eteenpäin jokaista tarjoamaasi Kessua kohden voit saada Sysimustan seuralaiseksesi kolmen Tapahtuman ajaksi kerrallaan.
► ⦿ Miten osaat puhua?
“Olen luonnonoikku, siinä kaikki ja sillä selvä,” hän sanoo innottomasti.
► ⦿ Kysyt uudelleen, sillä haluat tuntea hänet paremmin { Suosiollinen tai Ystävällinen }
”Ei vaadita kovin kummoisia älyn lahjoja voidakseen jauhaa paskaa, josset ole huomannut,” hän vastaa sarkastisella, kuivalla naurahduksella. Hän vaikuttaa harkitsevan kysymyksesi vilpittömyyttä, ja päättää olla sinulle mieliksi. “Tämä on outo paikka. Äitini oli ihminen. Olen aika varma että tämä ei ollut raskaana ennen kuin saapui tänne… mutta kokonaisen pentueen synnytys on varmaan kutakuinkin yhtä iso yllätys kuin elävän linnun paskantaminen.”
► ➙ Kysyt häneltä selviytymisvinkkejä
Vaikka Sysimusta onkin koira, arvelet että elämä Unholassa, edes hänelle, ei voi olla helppoa – ja voisit itsekin hyötyä selviytymisvinkeistä. Lähestyt Sysimustaa tämän levätessä maassa, levollisena mutta valppaana, tämän korvat kääntyen suuntaasi kuullessaan sinun lähestyvän. ”Mitä oot vailla?” hän kysyy äreästi, vaivautumatta katsomaan sinua kohti, saati edes avaamaan silmiään. Esität kysymyksesi painokkaasti, toivoen että hän ei vain käskisi sinun suksia hiiteen häiritsemästä. ”Jaa…” hän murahtaa ja kampeaa itsensä verrytellen ylös, ”hankalampi homma, koska ihmisvaistosi eivät ole mistään kotoisin.” Mutta hän kallistaa päätään ja katsoo sinua arvioivasti. ”No, voidaan me yhtä asiaa kokeilla.”
Sysimusta kertoo sinulle eräästä Kasvista – Kaistapään kimpusta – joka voi hetkellisesti laajentaa havainnointikykyäsi. Jos onnistut löytämään tämän Kasvin ja tuot sen Sysimustalle, tällä on idea sen hyödyntämiseksi.
► ➙ Olet löytänyt tarvitsemasi kukan { Kaistapään kimppu }
”Mhm,” hän nyökkää hyväksyvästi, “tämä käy.” Ja ilman sen seikkaperäisempiä selityksiä, hän johtaa sinut metsään, seuraten polkua jota et itse pysty näkemään.
Lyhyen ajan korvessa tarpomisen jälkeen Sysimusta pysähtyy pienelle lehdolle, kääntyen sinuun odottavasti – vasta sitten huomaat yksinäisen, kuluneen hautakiven. ”Hiljaa”, hän sähähtää aivan liian kovaan ääneen, että sitä voisi kutsua kuiskaukseksi, ”kuuntele. Kuuletko mitään?”
► ➙ Et kuule mitään { Marras alle 3 }
Kuuntelet hetken, muttet kuule mitään tavallisesta poikkeavaa tai odottamatonta, ja kerrot sen hänelle. “Niinpä,” hän sanoo, keskittyen hautakiveen ja käännellen korviaan, ihan kuin yrittäen kuulla jotain itsekin. “Tiedän mitä täällä on joskus maannut, joten kerro sinä minulle mikäli se on täällä yhä. Syö noita lehtiä.”
► ➙ Tunnet tietoisuutesi laajenevan { Marras 3 tai yli }
Syöt kimpusta yhden terälehden, sen kitkerä ja keinotekoinen maku varsin epämiellyttävä muttei syömäkelvoton. Et edes ehdi pohtia kuinka kauan sen kemikaaleilla kestää alkaa vaikuttamaan, koska tunnet sen välittömästi: laajentuneen tietoisuuden tilan, jossa tiedät asioita kuten ne voi tietää vain unissa.
Kuulet jonkun huutavan ja hakkaavan jotain vasten syvällä maan syövereissä, kuin yrittäen murtautua ovesta läpi. Kerrot Sysimustalle tästä, ja tämä vain nyökkää pidättäytyneesti. “Kurja paskiainen,” hän sanoo, hiljentyen hetkeksi katsomaan hautaa – joko kunnioituksesta tai ajatuksiinsa uppoutuneena, et osaa sanoa.
“Kuule tarkoin, ihminen”, hän lopulta rikkoo hiljaisuuden, sanoissaan kuolemanvakava paino, “ … kun sinun aikasi tulee valita kuolema, teekin niin että valitset sen.”
Raskas hiljaisuus välillänne katkeaa pensaikon kahinaan, kun jokin otus kulkee ohitsenne – ja silmänräpäyksessä Sysimusta katoaa itsekin metsikköön, jahtaamaan huono-onnista eläintä.
► ➙ Tajuat kuulevasi, ja selkäpiitäsi kylmää { Marras 3 tai yli }
Pystyit kuulemaan sen jo ennen kuin astuit lehtoon, kylmä väristys jota yritit pitää kurissa juoksee lopulta vapaasti selkäpiitäsi alas – kuulet jonkun huutavan ja hakkaavan jotain vasten syvällä maan alla, kuin joku yrittäisi päästä väkisin ovesta läpi. Kerrot Sysimustalle tästä, ja tämä vain nyökkää pidättäytyneesti. “Kurja paskiainen,” hän sanoo, hiljentyen hetkeksi katsomaan hautaa – joko kunnioituksesta tai ajatuksiinsa uppoutuneena, et osaa sanoa.
“Kuule tarkoin, ihminen”, hän lopulta rikkoo hiljaisuuden, sanoissaan kuolemanvakava paino, “ … kun sinun aikasi tulee valita kuolema, teekin niin että valitset sen.”
► ➙ Tunnet tietoisuutesi laajenevan { Marras 5 tai yli }
Et ole varma, haluatko kuulla tai tietää enemmän kuin jo nyt joudut kuulemaan, mutta et myöskään halua vaivasi menevän hukkaan. Koiran painostavan katseen alla päätät syödä kimpusta yhden terälehden, sen kitkerä ja keinotekoinen maku varsin epämiellyttävä muttei syömäkelvoton. Et edes ehdi pohtia kuinka kauan sen kemikaaleilla kestää alkaa vaikuttamaan, koska tunnet sen välittömästi: laajentuneen tietoisuuden tilan, jossa tiedät asioita kuten ne voi tietää vain unissa.
Näkösi pimenee ja kehosi vääntyy kasaan, kuin yrittäen käpristyä niin pieneksi kuin vain suinkin mahdollista, ja hengityksesi muuttuu vaivalloiseksi ja katkonaiseksi. Vajotessasi pimeyteen tunnet jotain, tai jonkun kylmän ja kostean vierelläsi, kuulet tämän huudon korvasi juurella samoin kuin korviahuumaavan paukkeen, kun tämä nytkähtelee epätoivoisesti vierelläsi.
Yllättäen pauke ja liike lakkaavat ja sinusta tuntuu kuin sinua katseltaisiin, kuin tämä toinen tunnustelisi läsnäoloasi. Huolimatta täydellisestä pimeydestä, näet tämän silmät, avonaiset ja verestävät, kyynelten kuivattamat ja pullistelevat, ihan kuin tällä ei olisi silmäluomia jäljellä laisinkaan. Tämän katse on kuin pyyntö, mutta olet itsekin niin tiukasti ahtautunut, ettet mahdu liikkumaan laisinkaan saati tehdä mitään edes omaksi hyväksesi. Pian näkösi sumenee ja surkeat silmät katoavat pimeyteen, samalla kun kuulet huutojen ja hakkaamisen alkavan uudelleen kahta kauheammin, kun tietoisuutesi vihdoin palautuu maan pinnalle.
Vedät tuskallisesti henkeä ja tunnet kylmän nenän tönivän kylkeäsi. “Noniin, nousehan,” Sysimustan käheähkö ääni kehottaa sinua, ja hakeudut vaivoin takaisin ylös, sydämesi hakaten rinnassasi kuin yrittäen pakoa kylkiluidesi läpi. “Toivottavasti tämä pieni maistiainen helvettiä varmistaa, ettet ole typerä siinä vaiheessa kun–,” hän sanoo, mutta lopettaa kesken kun kuulette pensaikossa kahinaa, kun jokin otus kulkee ohitsenne – ja silmänräpäyksessä, Sysimusta katoaa itsekin metsikköön, jahtaamaan huono-onnista eläintä – jättäen sinut yksin puimaan kokemaasi.
* * *
Mieltymys
Joka kolmesta Kessusta, jonka annat Sysimustalle, tämän Mieltymys sinua kohtaan nousee askeleen verran.
ystävällinen
Ei muutosta Suosiollisesta.
suosiollinen
Jos olet saanut Sysimustasta seuralaisen, tämä pysyy seurassasi jopa kuuden Tapahtuman ajan kerrallaan.
neutraali
Ei muutosta Epäsuosiollisesta.
epäsuosiollinen
Sysimustan lähtökohtainen Mieltymys kaikkia kohtaan. Suostuu kanssakäymään kanssasi, muttei vaivaudu olemaan ystävällinen.
vihamielinen
Sysimusta ei suostu olemaan tekemisissä kanssasi, varmistaen ettette törmää toisiinne enää uudelleen. Hahmoa koskevia Tapahtumia ei ole mahdollista aloittaa tai jatkaa.